Hyvinvointikartasto

Hyvinvointikartasto

Hyvinvointikartasto on tarkoitettu eri kohderyhmien terveyden ja hyvinvoinnin sähköiseen arviointiin. Arvioinnin kohteena voivat olla eri ikäiset henkilöryhmät aina odottavasta perheestä vanhuksiin ja omaishoitajiin. Hyvinvointikartasto muodostuu useista eri kohderyhmille tarkoitetuista Hyvinvointikartoista. Kukin Hyvinvointikartta sisältää useita (4-11 kpl) asiantuntijoiden laatimia kysymyssarjoja. Karttoihin vastaaminen tapahtuu tietoturvallisessa käyttöympäristössä tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla. Vastaamista helpottamaan voidaan tarvittaessa käyttää avustajaa, esim. kotihoitajaa (vast.).

Vastaajan hyvinvoinnin ja terveyden tilannekuva ilmaistaan tulkintaa helpottavin ”väripallukoin” vihreällä (= ei huolia), keltaisella (= mahdollisia häiriöitä tunnistettu) ja punaisella (= selviä reagointia vaativia ongelmia on tunnistettu). Hyvinvointikarttojen tuottamaa yksilötason raportointia voivat hyödyntää erikseen nimetyt sote-asiantuntijat mm. asiakkaan palvelutarpeen määritykseen, valmistautuessaan asiakkaan kohtaamiseen, puheeksi ottamisen välineenä, kohderyhmän priorisoimisessa tunnistettujen riskien mukaan sekä mahdollisen kuntoutuksen seurannassa.

Hyvinvointikartaston ryhmätason raportointia voidaan hyödyntää asiakasorganisaation millä tahansa tasolla tarvittavaan tietojohtamiseen. Raporttien avulla kohderyhmän tilannetta voidaan verrata keskenään esim. eri asuinalueilla, laitoksissa tai kouluissa, kunnissa tai jopa hyvinvointialueittain. Ryhmätason raportointi mahdollistaa mm. ennakoivan johtamisen todellisen tarpeen mukaisesti, painopisteiden muodostamisen sekä resurssien suuntaamiseen oleelliseen.

Hyvinvointikartaston käytön on todettu tuottavan monenlaisia hyötyjä. Terveystarkastukseen voidaan kutsua asiakkaita todetun huolen mukaisessa järjestyksessä vakavimmat ja kiireellisimmät tapaukset ensin. Vastaamisen kysymyssarjoihin on jo itsessään todettu olevan muutokseen vaikuttava interventio. Terveydenhoitajan ja lääkärin työtä voidaan priorisoida sekä laadullisesti että ajallisesti. Myös mittauksen kohteena olevan kohderyhmän tilannetta voidaan arvioida tasapuolisesti. Lisäksi aineistoa voidaan esim. kouluissa käyttää opetussuunnitelman tukimateriaalina ja opetussisältöjen kohdentamiseen. Tuotetun ryhmätason datan avulla voidaan luoda oikea ja yhtäläinen tilannekuva organisaation kaikille tasoille sekä mahdollisille sidosryhmille. Dataa voidaan käyttää myös resurssien tietopohjaiseen kohdentamiseen ja toimintaprosessien kehittämiseen.

  • Odottavan perheen Hyvinvointikartta on tarkoitettu käytettäväksi perheen tilanteen arvioimiseen jo raskauden alkuvaiheessa.
  • Neuvolaperheen Hyvinvointikartta on tarkoitettu käytettäväksi perheen tilanteen arviointiin lapsen 1-3 ensimmäisen elinvuoden aikana.
  • Leikki-ikäisen Hyvinvointikartta on tarkoitettu 4-vuotiaan lapsen tilanteen arviointiin neuvolassa.
  • Lapsen Hyvinvointikartta (5. lka) on tarkoitettu 5-luokkalaisen lapsen tilanteen arviointiin.
  • Nuoren Hyvinvointikartta on tarkoitettu yläkoululaisen nuoren tilanteen arviointiin lähinnä luokilla 7-9.
  • Nuoren aikuisen Hyvinvointikartta on tarkoitettu II ja II-asteen opiskelijoille, sekä esim. kutsunnanalaisille nuorille.
  • Työikäisen Hyvinvointikartta on tarkoitettu työelämässä mukana olevien henkilöiden tilanteen arviointiin.
  • Seniorin Hyvinvointikartta on tarkoitettu eläkeikäisten ja vanhusten tilanteen arviointiin.
  • Omaishoitajan Hyvinvointikartta on tarkoitettu sekä virallisesti että epävirallisesti omaishoitajina toimivien henkilöiden tilanteen arviointiin.

Tieteelliset tutkimukset

  • Vähätalo Mervi, Kallio Tomi J. 2013. Tietojohtaminen hyvinvointialalla - Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internet-pohjaisilla menetelmillä. Turun kauppakorkeakoulu, Turku (Pori)
  • Raitasalo Raimo. 2007. Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnoin kysely.. Kelan tutkimusosasto, Helsinki
  • Pirskanen Marjatta. 2007. Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Kuopio
  • Laine Pertti. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku (Pori). https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5570-1

Referenssit

Espoon kaupunki, Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto, Espoo, (espoo.fi)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Espoo, (luvn.fi)
Rauman kaupunki, Perhekeskus, Rauma, (rauma.fi)

Tuotetiedot

Kielet

suomienglantiruotsi

Markkina-alue

  • Eurooppa
    • Suomi

Tuote on tullut markkinoille

8/2012

Sertifikaatit

  • ei ole lääkinnällinen laite

Tuote lisätty palveluun

25.01.2024

Päivitetty

28.01.2024